Skip to content

Koneoppiminen ja Googlen algoritmi

Johdanto

Tämä postaus sisältää muutamia Rand Fiskinin (MOZ) “What Deep Learning and Machine Learning Mean For the Future of SEO” -videosta syntyneitä ajatuksia.

Video löytyy täältä, ja se kannattaa katsoa jotta pysyy kärryillä.

Mikä on SEO:n tulevaisuus koneoppimisen myötä?

Kukaan ei varmasti tiedä, miltä osin Google on jo implementoinut koneoppimisen periaatteita sijoittelualgoritmiinsa. Kertauksen vuoksi, koneoppiminen voidaan määritellä avustetuksi tai avustamattomaksi ohjelmistotoiminnaksi, jossa algoritmi löytää ns. harjoitusaineiston avulla yleisesti tehokkaimman ratkaisun tiettyyn, määriteltyyn tavoitteeseen nähden

Fiskinin visiossa Google soveltaa koneoppimista niin, että sijoittelualgoritmin sisältö (ominaisuudet ja niiden painotukset) ei olisi enää ennalta määritelty, vaan se tehtäisiin koneoppimisen kautta. Tähän liittyen algoritmilla ei olisi yleistä muotoa, vaan se mukautuisi esim. hakuteemojen ja hakijoiden mukaan (jo nythän tuloksia personoidaan hakijan tunnettujen ominaisuuksien mukaan).

Tärkein “uusi” hakukoneoptimoinnin parametri?

Mikäli koneoppimisalgoritmi määrittäisi kaikista saatavilla olevista datapisteistä merkittävimmät onnistuneen haun kannalta (tulkittu ei-palaavana hakijana tietyllä lyhyellä aikajaksolla), mikä olisi tärkein SEO-parametri? Tietysti ländäri, jonka pitäisi varmistaa että kävijä jää.

Toiseksi tärkein olisi SERP-teksti, johon voidaan vaikuttaa metadatalla ja HTML-tägeillä (yllätys yllätys, niillä jolla “ei ole enää väliä”), koska siinä pitäisi a) saavuttaa suhteellisesti korkea CTR ja b) viestiä totuudenmukaisesti, jotta relevanssi SERPin ja ländärin välillä pysyy korkealla tasolla.

Kuten huomataan, kumpikaan näistä parametreistä ei ole uusi, eikä uusia parametrejä voi syntyäkään niin kauan kuin algoritmin käytettävissä olevat ominaisuudet (ominaisuusavaruus) eivät laajene.

Koneoppimisen riski

Koneoppimisen soveltamisessa on mukana yleisesti tunnettu “big datan” helmasynti, eli harhaanjohtavat korrelaatiot. Mitä enemmän hakujen tulkinnassa mennään kontekstisidonnaisuuteen, sitä todennäköisemmin mukaan tulee harhaanjohtavia korrelaatioita. Mitä enemmän muuttujia kone ottaa mukaan (tuhansia), sitä todennäköisemmin mukaan tulee harhaanjohtavia korrelaatioita. Eli “totuuden” selvittäminen vaatii aina kontrolloitua testausta, ja sen puute on merkittävä rajoite tavanomaisissa koneoppimisimplementoinneissa.

Johtopäätös: Ei mitään radikaalia

Jos Fiskinin visiota vertaa nykyiseen Google-algoritmiin (sellaisena kuin se yleisesti tunnetaan), niin nykyisin käytetään suoria mittareita, joiden perusteella lasketaan pistearvo ja pistearvot summaamalla määritetään indeksissä olevien sivujen sijainnit suhteessa tiettyyn hakuun.

Uudessa mallissa kone rakentaisi mallin joka mittaisi suorien mittareiden välisiä suhteita, vaikka niin että mistä mittareista bounce muodostuu (ts. mitkä ennustavat sitä parhaiten). Tämä ei siis tarkoita että SEO-parametrit muuttuisivat jotenkin turhiksi (koska ne ovat välttämätön osa ominaisuusavaruutta, josta kone rakentaa mallin), vaan että niiden painotus tarkentuisi koneoppimisen kautta.

“Käyttäjäystävällisyys” eli hakijan palveleminen on aina ollut Googlen hakualgoritmin peruskivi, ja ystäväni Viet Dang puhui jo vuonna 2010 UFO:sta (= User-Friendly Optimization) SEO:n sijaan. Niin kauan kuin yleisesti tunnetuilla tekijöillä (nopeus, hyvä copyteksti, haun suhteen relevantti tarjonta) on välillinen tai välitön kytkös käyttäjän tyytyväisyyteen (jota Google mittaa epäsuorasti), eivät hakukoneoptimoinnin perusteet muutu.

Mikä olisi paras tapa hyötyä koneoppimisesta?

Hakukoneoptimoija hyötyisi eniten, jos hän rakentaisi oman koneoppimisalgoritmin hakuja varten ja ajaisi sitä omassa hakuympäristössään (ts. oikeassa maailmassa). Koneen luoma malli mahdollistaisi hakukäyttäytymisen syvällisemmän ymmärtämisen ja tulosten yleistämisen hakukoneoptimointiin Google-ympäristössä. Koska tämä menetelmä kuitenkin vaatisi käytännössä oman hakukoneen rakentamisen, ei se liene realistinen vaihtoehto keskivertohakukoneoptimoijalle.

Joni Salminen
KTT, markkinointi

Joni Salminen toimii tutkijana Turun kauppakorkeakoulussa. Hänen osaamisalueitaan ovat digitaalinen markkinointi, Internet-alustat, ja verkkoliiketoiminta.

Published insuomeksi

Comments are closed.