Last updated on May 5, 2020
Johdanto
Luin mielenkiintoisen artikkelin: http://miter.mit.edu/the-unexotic-underclass/
Teesinä on, että startupit keskittyvät yhteiskunnan kannalta “vääriin” ongelmiin. Ne keskittyvät joko eliitin ongelmiin (korkeasti koulutetut kosmopoliitit) tai eksoottisiin kolmannen maailman ongelmiin, joihin usein luovat lumeratkaisuja kestävien ratkaisujen sijaan. Sen sijaan alemman keskiluokan ongelmat jätetään huomiotta: esim. työttömyys, uudelleenkouluttautuminen, sotaveteraanit (USA). Tätä kohderyhmää kuvataan näkymättömäksi “alaluokaksi”, koska startupeille he eivät ole olemassa.
Miksi näin on?
Kirjoitin tästä ilmiöstä yhdessä konferenssipaperissa [1] pari vuotta sitten. Syyt ovat selvät: Ensinnäkin ongelman tunnistus lähtee ratkojan omasta kokemuskentästä. Koska useimmat ovat korkeasti koulutettuja kosmopoliitteja, he ratkovat omiensa ongelmia. (Tämä näkyy selkeästi opiskelijoiden startup-ideoissa: aina samat baarisovellusideat vuodesta toiseen.)
Kuvio kuvaa tätä ilmiötä.
Kuvio 1. Rajallisen kokemuksen efekti [2]
Toiseksi sosiaalisia ongelmia ei voi tyypillisesti ratkoa pelkästään teknologian avulla, vaan ne vaativat joko institutionaalisia ratkaisuja tai vähintään hybridiratkaisuja jotka yhdistävät yhteiskunnallisen muutoksen ja teknologian.
Esimerkki:
Ongelma_1: Taidot ja osaamiset eivät kohtaa työmarkkinoilla => työttömyyttä
Ratkaisu: Parempi uudelleenkoulutus (=nopea, saatavilla oleva, “helppo”), joka opettaa työmarkkinoilla tarvittavia taitoja.
Ongelma_2: Vain virallinen tutkinto merkitsee työmarkkinoilla [3], ts. startupin sovellus ei sovi institutionaaliseen kehikkoon. Insitutionaalinen kehikko muuttuu hitaammin kuin sosiaalinen maailma, mikä on ongelman juurisyy.
On tyypillistä, että startupien ongelmat ketjutuvat [4]. Usein n-tason ongelmat tulevat instituutioiden tasolta, minkä vuoksi institutionaalinen uusiutumisen nopeuttaminen on keskeinen osa liiketoimintaratkaisua.
Johtopäätös
Polku toimivaan sosiaalisen ongelmien ratkomiseen on kaksijakoinen:
1) Jotta startupit voisivat todella ratkoa sosiaalisia ongelmia, niiden pitää laajentaa kokemuskenttäänsä kosmopoliittisen maailmankuvan ulkopuolelle.
2) Jotta startupit voisivat todella ratkoa sosiaalisia ongelmia, tarvitaan hybridiratkaisu, joka tarkoittaa että markkinamekanismin toimintaa ei estetä instituutioiden tasolla.
Nykyisellään startupit voidaan ymmärtää osana “eliittiä”, joka ei välitä alemman keskiluokan ongelmista, ja osaltaan tämä asetelma edesauttaa yhteiskunnallisten ongelmien syntymistä ja tyytymättömyyden purkautumista esimerkiksi radikaalien johtajien valinnan kautta. Kuten historiasta tiedetään, radikaalien johtajien valinta ei ole suotuisaa kehitystä yhteiskunnan kannalta. Startupien tulisi pyrkiä olemaan osa ratkaisua ja ennakkoluulottomasti kartoittaa uusia markkinoita, uusia kohderyhmiä (työttömät, yh-äidit, vanhukset, jne.). Jotta startupit voisivat todella ratkoa sosiaalisia ongelmia, niiden pitää laajentaa kokemuskenttäänsä kosmopoliittisen maailmankuvan ulkopuolelle. Tämä edistäisi yhteiskunnallista kehitystä ja olisi hyväksi myös bisnesmielessä, koska “missä ongelma, siellä markkina”.
Lähteet
[1] Konferenssipaperi: https://www.researchgate.net/publication/314134815_Why_avoid_difficult_problems_Exploring_the_avoidance_behavior_within_startup_motive
[2] Esitys Åbo Akademissa: https://www.slideshare.net/jonis12/pitching-bo-akademi
[3] Toki löytyy esimerkkejä päinvastaisesta, mutta pääasiassa tilanne on näin.
[4] Väitöskirja: http://www.doria.fi/handle/10024/99349